sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Kiipesin korkealle, tulin ryminällä alas

En ole ollut ylpeä itsestäni viime päivien aikana.
Kokoaikainen riitely poikaystävän kanssa on saanut minut turtumaan ja
en enää osaa olla empaattinen sellaisissa tilanteissa. En osaa/halua ymmärtää toista.
Sain käteeni puukon ja kyljet ovat taas auki. Samoin kuin kämmen.
Pelko ja ahdistus ajaa minua matalaksi enkä uskalla nostaa päätäni täältä.

Pääsin niin pitkälle, kiipesin niin korkealle.
Olen taas kokenut ruhjeet alastulossa.
Haluaisin niin kovasti olla terve, mutta en edes ole syönyt lääkkeitä kuukausiin.
Mitä vittua se sitten hyödyttää.

Ylihuomenna psykologille, istun taas tunnin siellä puhumatta mitään.
Ei se osaa kysyä kuin "Millainen olo?", "miten menee perheen kanssa?", "no millainen olo nyt on?"
Voisin taas "unohtaa" sen ja olla menemättä.

Ei merkkiäkään kuukautisista. Olenko taas raskaana?
Jippiaijei vittu että pyyhkii taas helvetin hyvin.

2 cigarettes:

Hanna kirjoitti...

Voi ei! Voimia sulle!! Käytätkö mitään e-pillereitä tai muita? o.o Mut tuskin sä raskaana olet, nehän voi jäädä välistä vaikka pelkän stressin takia :) Toivottavasti homma selviää, kuten sanoinki jo, voimia!!!

LucyLust kirjoitti...

Siis juu just hommasin uudet mutta en voi alottaa niitä vastakun ekana vuotopäivänä joten..
Ja mulle on se stressi aiheuttanu ennenki sitä että voisin vähän kyllä arvioida tilannetta uudelleen.
Kiitos:)