Jotain kaunista ja jotain rumaa

Tänään muistin kuinka onnellinen todellisuudessa olen, ei että teeskentelisin onnetonta, mutta muistin, että joku rakastaa minua.
Se sai minut itkemään.

Jotain pientä silti taas hiipi silmieni takana, se muistutti, että
minua pidetään tikunnokassa.
En tiedä saanko koskaan revittyä itseni irti täältä.

Mutta tiedän että minä osaan rakastaa. Ja että hän rakastaa minua.

Siksi jaksan elää.