Ja vielä yksi tälle illalle jotta voisin paikata olemattomuuttani täällä.

Sairas tarina


Kuiskaus. Verestävät silmät ja pimeä mieli.
Raskaat askeleet kaikuvat käytävän seinistä.
Kyyneleet tippuvat pienen pojan poskelle. Hän vain istuu nurkassa kädet kiertyneenä polviensa ympärille samalla, kun pelko sumentaa hänen silmiään.

"Äiti jää hetkeksi kanssani, jooko?"
"Isä tulee, minä menen nukkumaan."
"Äiti ei, jää tänne ole kiltti, lue minulle satu."
"Isä lukee sen puolestani."
"Suojele minua, jooko, äiti halaa minua ole kiltti!"

Hän painoi huulensa pojan otsalle ja katosi. Poika takertui peittoon ja veti sen mukanaan takaisin huoneen nurkkaan.
Isän varjo lankesi ovelta pojan ylitse, hahmo, kävellen pojan luokse ja nostaen hänet karvaisilla käsillään seisomaan.
Polvenkorkuinen rääpäle, itki niin kovasti.
Isä pyyhki kyyneleitä pojan poskilta.

"Miksi sinä itket?"
"Minä..en tiedä."
"Isi lohduttaa."
"Älä, minä haluan nukkumaan, jooko isi? Älä. Anna minun mennä nukkumaan jooko?"

Hiljainen naurahdus, toinenkin. Lopulta nauru joka alkoi voimistua peittäen pienen pojan nyyhkeen sen alle.
Identiteetti murskana ja pieni sydän pirstoutunut sirpaleiksi sisällään.
Kyynel putosi maahan, kun häpeä raiskasi pojan taas tänä iltana.

Aamu sarasti. Poika makasi sängyssään silmät auki. Aurinko paistoi ikkunasta.
Hän nousi istumaan ja väkinäinen huokaus matkasi ulos.
Jälki sisällään loi tuskaa ja hän tunsi itsensä niin sairaaksi. Saastaiseksi.

Iltasatuja ei ollut olemassakaan, ei hän niitä koskaan ollut kuullutkaan.
Vain iltojen pitkä tuska kirjoitti oman sairaan tarinansa pojan sydämeen, joka ei kuluisi koskaan pois.
Runnoutunut mieli ja jatkuva painajainen.

Isä oli taas ovella.

Mä niiin rakastan tätä lausetta : Hyvää yötä

Ovet on naulattu kiinni, lasit rikkoutuneet lattialle. 

Nukun nykyisin aseideni kanssa, kun olet poissa.

Veitsi on yöpöydällä ja istun puhelimeni vieressä, toivoen että soitat, toivoen, että kysyisit olenko kunnossa.

Rahaa on niukasti säästössä ja koira makaa lattialla. Aurinko ajattelee laskea.

Hai ui uima-altaassa, varis istuu puussa ja se naapurin vanha mies on katsellut minua.

Voi mitä minun pitäisi tehdä, olen vain avuton lapsi.

Tule takaisin jo, miten voit suojella minua pimeydeltä, kun olet poissa?

Suutele kasvojani, älä syö mieltäni.

Voi kerro mitä pitäisi tehdä, olen vain niin pieni ja yksin. 

Tuulikin yltyy ulkona valittaen nurkissani ja olen varma, 

että se mies seurasi minua kotiin.

Nyt heti haluan aurinkoni takaisin, jos en sitä saa 

taidan olla loppu.

Soita minulle.

Kyllä sinä soitat.

Hyvää yötä.

(Jotain vanhaa hyvin outoa kirjoitelmaa jota löysin, mutta siis itseni kirjoittamaa.)

Kuu ja aurinko

Pari päivää taas tullut vietettyä aivan rotkon pohjalla.
En enää jaksa tätä jatkuvaa epäilyä ja mustasukkaisuutta, joka repii koko elämäni. Jaksamiseni.
Tänään kävin psykologilla, joka tapansa mukaan jauhoi tunnin täyttä hevonpaskaa erilaisista menetelmistä miten hallita surua. Ei se minua auta.
En mennyt edes kouluun. En ole kertonut äidille, että olen unohtanut ottaa lääkkeet varmaan kahden kuukauden ajalta. Ne vain unohtuvat. Tosin.. en ole huomannut mitään erilaista voinnissani.

Huomenna pakko mennä kouluun. Ja lauantaina olen sopinut ja luvannut itselleni, että juon perskännit. On välillä ihan hyvä vaan olla. Olla, juoda ja oksentaa paha veri ulos.

Hyvää yötä

Tässä taas. Mulla ei oikein ole mitään mistä postaisin tällä hetkellä.
Olen oikeastaan viimeaikoina etsinyt paikkaa netistä jonne voisin kirjoitella omia tekstejäni, mutta ei tunnu löytyvän. Ja sitten ajattelin, että hei mullahan on, todellakin, oma blogi, mutta tuntuu, että tähän en jotenkin vaan pysty kirjoittamaan tekstejäni tai jokin järki vain sanoo niin. Ehkä se ei sovi minun blogini ilmeeseen?
Loppujen lopuksi, tämähän on valitus, angstitus blogi alunperin, mutta tekee mieli kirjoittaa jotain kivaa ja uutta, ei oikein inspiroi kirjoitella kaikkea tätä ja purkaa tunteitani tänne, ehkä taas olen sulkeutumassa. Tai sitten haluan vain ajatella lukijoita, että voisi ehkä kiinnostaa jokin muukin.

Mutta jotenkin tuntuu vaan tyhmälle.. vaihtaa tätä blogia kokonaan uuteen ja teeskennellä jotain muuta kuin mitä on. En halua aloittaa alusta enkä halua valittaa. Haluan tehdä jotain mikä saa ihmiset kiinnostumaan. Haluan liikuttaa ja nostattaa kaikki tunteet pintaan, kuka tätä lukeekaan.
Ehkä onnistun siinä joskus. Olisi vain kiva saada jotain ideaa mitä kirjoittaa, koska haluan (ihmettelen itsekin) pitää tätä blogia yllä.

Ehkä voisin ruveta tekemään jotain aivan uutta.
Kokeillaan.

With great gratitude for reading this shit,
Lucy

Freakin' jeans

Tein koulussa housut.

Tyytyväisellä ilmeellä ollaan.