Tänään, vain hetki sitten tunsin kunnianhimoa.
Se antoi minulle toivoa tulevasta, että minulle löytyisikin onnellinen loppu.
Se tuntui niin hyvältä, ajatella että minusta olisikin johonkin, minua tarvittaisiin ja pystyisin saavittamaan jotain.
Ei tarvitsisi velloa itsesäälissä.
Ei tarvitsisi katsoa muita kadehtien.
Olen tällä hetkellä onnellinen.
tiistai 15. kesäkuuta 2010
Kunnianhimo
Lähettänyt LucyLust klo 3.27 0 cigarettes
lauantai 12. kesäkuuta 2010
Today I'm over 7 stone
Kontrolli.
Hallitseva piirre minussa, joka ei päästä irti. Kaiken täytyy olla käsissäni, tai muuten luovutan. Ei, en luovuta, vaadin kaiken itselleni raivolla.
Tosin, nykyisin olen alkanut luovuttaa.
Numerot vain pyörivät nykyisin päässäni.
Kumma kuinka lihallinen olento voikin nollautua, kadota. Olen aina ollut heikko, en kestä sanoja, tekoja, en yhtään kritiikkiä.
Se vain tekee minun hauraudestani näkyvän.
Toivottavasti kukaan ei koskaan huomaa sitä tarkemmin.
Lähettänyt LucyLust klo 13.26 0 cigarettes
perjantai 11. kesäkuuta 2010
My invisible friend;..
Oon aina ollu laiha. En luiseva mutta hoikka. Pienenä pystyin syömään mitä tahansa ja kuinka paljon huvitti, mutta en lihonut kilon kiloa, paitsi, kun aloin venymään pituutta.
EN ole koskaan ollut urheilija, en pidä liikunnasta, mutta olen vain laihtunut ja laihtunut koko ajan. Minun mahani täyttyy pienestä annoksesta, aivoni tarvitsevat tupakkaa ja elämäntapani ovat muutenkin huonot. Siksi ruumiini ei kestä.
Sitten tulin raskaaksi. Huomasin mahani kansvavan, ja tunsin paniikin ensimmäistä kertaa. Olin lihonut.! Yritin saada sitä pientä kumpua pois, jättämällä ruokia väliin, mutta ei tulosta. Sain vasta myöhemmin tiedoksi olevani 3kuulla raskaana. Jätin ruokia silti pois.
Keskenmeno..
Pala minua oli kuollut.
Aloin jättää taas ruokia pois.
Enemmän.
Masennuin syvemmin kuin ennen.
Olin tappanut lapseni.
Olen mielestäni lihava.
Mutta en sano sitä ääneen.
Koska haluan olla terve.
Lähettänyt LucyLust klo 15.38 0 cigarettes
Sairas, lihava, masentunut
Olen vankina tässä kehossa. En tunne sitä enää.
Se on muuttunut, vaihtunut johonkin pelottavaan, kieroutuneeseen.
Olen romahtanut.
Ajatukset, ne tappavat kaikkea, mitä näen mielikuvituksessani.
Hiljainen kieltämiseni; En ole sairas.
Minä olen sairas, koko kehoni on sairas, mieltä ja psyykeäni säästämättä.
Minä sanon sen nyt, olen sairas.
Lähettänyt LucyLust klo 13.29 0 cigarettes
Wonderland pt.2
Taas näen niitä unia. Niitä hyviä unia Ihmemaasta.
"Juon teetä vain ystävieni kanssa"
Se on niin ihana paikka, ei haluaisi herätä tähän todellisuuteen. Kaikki on hyvin, elämä on ruusuilla tanssimista, ja ympärillämme kaikki kukoistaa.
Sitten minut pakotetaan avaamaan silmät.
Menetän otettani tähän kaikkeen, joku päivä kaikki on hyvin, joku hetki kaikki vain romahtaa. Peruskallioni halkeaa kahtia ja tipun takaisin rotkoon.
Toivoisin nukkuvani pitkään. Olemaan Ihmemaassani.
Juomaan teetä ystävieni kanssa.
Lähettänyt LucyLust klo 12.28 0 cigarettes
keskiviikko 9. kesäkuuta 2010
Wonderland
Oon alkanut näkemään taas mukavampia unia.
Ne on minun Ihmemaasta, missä on kaikki minun ystäväni.
Myös ystävät joita ei ole olemassa.
Näin viimeyönä unta että juttelin siellä lapsuuden pehmoleluni kanssa,
ei se ollut mitään kummallista, mutta sain taas avattua psyykeni takkuja.
Osaan nyt hahmottaa lapsuuteni uudestaan.
Olen oman elämäni Alice, ja olen tuhonnut oman Ihmemaani.
Siksi seison tässä.
Lähettänyt LucyLust klo 1.45 0 cigarettes