Tänään, vain hetki sitten tunsin kunnianhimoa.
Se antoi minulle toivoa tulevasta, että minulle löytyisikin onnellinen loppu.
Se tuntui niin hyvältä, ajatella että minusta olisikin johonkin, minua tarvittaisiin ja pystyisin saavittamaan jotain.
Ei tarvitsisi velloa itsesäälissä.
Ei tarvitsisi katsoa muita kadehtien.
Olen tällä hetkellä onnellinen.
tiistai 15. kesäkuuta 2010
Kunnianhimo
Lähettänyt LucyLust klo 3.27
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

0 cigarettes:
Lähetä kommentti